| Asunto Oy Kivelänkatu 1 b | |||||||
|
 |
 |
 |
 |
 |
||
| Carelia-kortteli | |||
|
Carelia-kortteliksi kutsutaan Helsingin Töölön kaupunginosan korttelia 473. Kortteli on Töölön asemakaavalle tyypillinen 5-7-kerroksisista taloista koostuva umpikortteli, jossa ei ole rakennussiipiä eikä suuria piharakennuksia.
Sisäpiha on katumelulta, tuulelta ja muilta häiriötekijöiltä suojassa oleva avara ja valoisa piha-alue, jonka mahdollisuuksia asuinviihtyvyyden kannalta ei ole täysin hyödynnetty. Se on kolmionmuotoinen ja varsin suuri, noin 6 000 m2. Se viettää loivasti itään. Pihan pituus on 130–140 metriä ja leveys vaihtelee lounaispäädyn 15 metristä koillispäädyn 80 metriin. Tiiviissä kaupunkirakenteessa korttelin kokoinen puistopiha olisi arvokas harvinaisuus. Korttelissa on 12 taloyhtiötä, jotka itsenäisesti päättävät oman tonttinsa käyttötarkoituksen muutoksista ja kehittämisestä. Yhteisen korttelipihan toteutus riippuu siitä, miten nämä 12 taloyhtiötä hankkeeseen viime kädessä suhtautuvat. Korttelissa asuu noin 600 ihmistä (626 asukasta 31.12.2009). |
 |
||
| Carelia-korttelitoimikunta |  |
Media | |
|
Taloyhtiöiden edustajat perustivat vuonna 1996 Carelia-korttelitoimikunnan piha-alueen parantamiseksi. Samalla heräsi halu tutkia korttelin kehittämistä sosiaalisena ympäristönä, joka sisältäisi muutakin kuin tavanomaiseen asumiseen tarvittavia palveluja.
Kortteli tarjoaa mahdollisuuden kehittää kaupunkiasumisen mallia, jossa eri-ikäisten asukkaiden tarpeet voidaan huomioida. Tärkeimpänä osa-alueena pidetään ikääntyvän väestön asumisen tukemista siten, että he voisivat asua omassa korttelissaan mahdollisimman pitkään. Carelia-korttelin yhteisen sisäpihan tavoitteiksi asetettiin: - hyödyntää paremmin olemassa olevat fyysiset ja sosiaaliset mahdollisuudet ja - kehittää kaupunkikulttuuria ja uutta kaupunkimaista yhteisöllisyyttä. Carelia-korttelitoimikunta kokoontui 8 kertaa vuosina 1996 - 2000. Yhteisen sisäpihan tavoite jäi toteutumatta korttelin keskellä ja toisiaan vastapäätä sijaitsevan kahden taloyhtiön (Runeberginkatu 67 ja Kivelänkatu 1 D) ilmoitettua vastustavansa aitojen poistamista tontiltansa. Tämän jälkeen yhteisen korttelipihan toteuttaminen ei ollut enää käytännössä mahdollista. Nyt aitojen poistamishanke on herännyt uudelleen henkiin. Kivelänkatu 1 D:n ja Kivelänkatu 3:n välinen metalliverkkoaita poistettiin syyskuussa 2013. Samalla poistettiin myös vanha metalliverkkoaita Kivelänkatu 3:n ja Kivelänkatu 5-7:n välistä, mutta se rakennettiin lokakuussa 2013 takaisin vaikka Kivelänkatu 5-7:n tontin omistajan Helsingin kaupungin mielestä aita voidaan poistaa erityisesti sen vuoksi, että korttelin voimassa oleva asemakaava vuodelta 1980 sallii tonttien välisten rajojen aitaamisen vain istutuksilla - metalliaitaa saadaan asemakaavan mukaan käyttää vain jos korkeusero sitä turvallisuussyistä vaatii. Carelia-korttelitoimikunta on kokoontunut kymmenen vuoden tauon jälkeen kolme kertaa: - 25.10.2010 pöytäkirja 9. kokous LIITE 1: Carelia-korttelin perustiedot LIITE 2: Töölön juna-asema - 18.01.2011 pöytäkirja 10. kokous LIITE: Pisara-radan Töölön asema - 15.03.2011 pöytäkirja 11. kokous LIITE: Jalankulkuyhteys pysäköinti- laitoksesta Carelia-kortteliin |
Tiedotusvälineiden julkaisemat Carelia-korttelin sisäpihaa käsittelevät jutut:
(avautuvat uuteen ikkunaan) Töölöläinen nro 6 su 23.03.1997: Carelia-kortteliin asukasystävällinen sisäpiha Helsingin Sanomat to 26.06.1997: Isoa korttelipuistoa suunnitellaan Töölöön Töölöläinen nro 5 su 07.03.1999: Toteutuuko Carelia-korttelin sisäpihan kunnostus? |
||
| Tiedotteita | |||
|
24.02.1999 suunnitelma: Carelia-korttelin pihakunnostus 27.02.2000: Carelia-uutiset (etusivu), (takasivu) (jaettiin jokaiseen korttelin asuntoon) |
|||
